Viikinkilääkis

Terveisiä syksyisestä Stavangerista! Vihdoin voin sanoa, että lääkiksen puoliväli on ylitetty! Olemme aloittaneet neljännen lukuvuoden eli ensimmäisen kliinisen vuosikurssin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opinnot sisältävät enemmän harjoittelua sairaalalla kuin aikaisempina vuosina. Toki opintoihin sisältyy edelleen paljon luentojan ja lukemista, mutta lukeminen toteutetaan enemmänkin oma-aloitteisesti kotona ja kouluun mennään harjoittelemaan käytännön juttuja. Stavangerin keskusta Tämä syyslukukausi eli MED7 koostuu seuraavista aineista: psykiatriasta, lasten ja nuorten psykiatriasta, neurologiasta, neurokirurgiasta, korva, nenä- ja kurkkutaudeista sekä silmätaudeista. Eli kaikki mitä tässä semesterissä käsitellään, koskee pitkälti kaulasta ylöspäin olevia alueita. Super mielenkiintoisia juttuja, itse olen tykännyt tähän mennessä eniten neurologiasta ja silmätaudeista. Ehkä musta voisikin tulla silmälääkäri...  Psykiatrian oon kokenut haastavimmaksi alueeksi, koska meillä on ollu

Heisann ja terveisiä talvisesta Bergenistä! Näin opiskellessa ja töitä tehdessä aika kuluu välillä huisin nopeaa ja tajusin juuri, että edellisestä postauksesta on vierähtänyt melkein vuosi. Meillä tosiaan vaihtui viime vuoden maaliskuussa koronan myötä opetus suurimmaksi osaksi kotiopetukseksi, mikä tarkoitti lääkiksen osalta kaikkien käytännön harjoitusten peruuntumista ja luentojen siirtymistä zoomiin tai valmiiden videoiden muotoon. Hurjaa, miten uusiin työskentely- ja opiskelutapoihin on jo ehtinyt tottua. Ajattelin tässä postauksessa kertoa hieman kuulumisia; viimeiseen vuoteen on koronan lisäksi mahtunut kaikkea muutakin suurta ja mahtavaa. Lisäksi haluaisin kertoa myös opintojen sisällöstä tarkemmin, aloitimme nimittäin juuri viimeisin lukukauden prekliinisiä opintoja. Melkein 50 % lääkiksestä on jo purkissa, mutta ensin pitää selättää MED6:n kirjallinen tentti ja osce-koe kesäkuussa. Niistä lisää myöhemmin. Kuningasrapu tarttui verkkoon syyskuussa Ensimmäisenä vähän opinnoista