Heisann ja terveisiä talvisesta Bergenistä!
Näin opiskellessa ja töitä tehdessä aika kuluu välillä huisin nopeaa ja tajusin juuri, että edellisestä postauksesta on vierähtänyt melkein vuosi. Meillä tosiaan vaihtui viime vuoden maaliskuussa koronan myötä opetus suurimmaksi osaksi kotiopetukseksi, mikä tarkoitti lääkiksen osalta kaikkien käytännön harjoitusten peruuntumista ja luentojen siirtymistä zoomiin tai valmiiden videoiden muotoon. Hurjaa, miten uusiin työskentely- ja opiskelutapoihin on jo ehtinyt tottua. Ajattelin tässä postauksessa kertoa hieman kuulumisia; viimeiseen vuoteen on koronan lisäksi mahtunut kaikkea muutakin suurta ja mahtavaa. Lisäksi haluaisin kertoa myös opintojen sisällöstä tarkemmin, aloitimme nimittäin juuri viimeisin lukukauden prekliinisiä opintoja. Melkein 50 % lääkiksestä on jo purkissa, mutta ensin pitää selättää MED6:n kirjallinen tentti ja osce-koe kesäkuussa. Niistä lisää myöhemmin.
 |
| Kuningasrapu tarttui verkkoon syyskuussa |
Ensimmäisenä vähän opinnoista: aloitin nyt tammikuussa kolmannen vuoden kevään lääkiksessä eli MED6:n, joka pitää sisällään ruoansulatukseen ja ravintotieteisiin, tuki- ja liikuntaelimistöön, ensihoitoon, anestesiaan, geriatriaan (eli vanhuksiin) ja yleislääketieteeseen liittyviä aihekokonaisuuksia. Lisäksi tulemme tekemään paljon käytännön harjoituksia toisten opiskelijoiden kanssa sekä pääsemme harjoittelemaan sairaalalle. Odotan erityisesti akuuttiin lääketieteeseen perehtymistä, mutta kaikki käytännön harjoitukset tulevat myös tarpeeseen. Käytännössä tämä semesteri sisältää paljon nettiluentoja, joihin osallistumme kotoa käsin. Lisäksi, koronan vähän hellittäessä, lukusuunnitelmaamme kuuluu myös pienryhmätunteja ja sairaalaharjoitteluita.
Tämän semesterin päätavoitteena on, että jokainen opiskelija osaisi laatia anamneesin eli kerätä potilaan perustiedot sekä tutkia potilaan yleisellä tasolla (esim. kuunnella keuhkoja ja sydäntä). Hyvin laadittu anamneesi antaa valtavasti tietoa potilaasta ja toimii perustana potilaan hoidon arvioinnissa ja ohjaamisessa seuraavalle taholle. Kommenttina tähän väliin haluan sanoa, että on yllättävän vaikea kirjoittaa opinnoista ja niiden sisällöstä suomeksi, kun en ole ollenkaan perehtynyt asiasanastoon. Oikeiden sanojen löytyminen vaati vähän ekstragooglettelua. Mutta siihen olenkin tässä opintojen ohella ehtinyt jo tottua. ;)
Käytännössä tässä semesterissä tulemme olemaan yllättävän paljon sairaalalla ja muiden opiskelijoiden kanssa. Käytännön taitoja kun oppii parhaiten käytännössä. Olen saanut laittaa kielitaitoni ihan uudella tavalla testiin, kun olen joutunut kommunikoimaan muiden opiskelijoiden, professoreiden ja potilaiden kanssa. Mikä on ollut todella kivaa! Mutta on edelleen monta asiaa, jotka tuntuvat minusta vaikeilta tai inhottavilta. Esim. spontaaneiden esitysten pitäminen norjaksi ei todellakaan ole vahvuuksiani (vielä), ja niitäkin tässä on jo tullut jonkun verran eteen. Kielihaasteiden lisäksi pitäisi ymmärtää jotain lääketieteestä, muistaa oikeat sanat ja saada itsensä vielä ymmärretyksi.
Odotan siis tulevia harjoittelupäiviä sairaalalla sekä kauhulla että innolla, meidän pitäisi tosiaan alkaa harjoittelemaan anamneesin laatimista yksin. Eli potilaan haastattelua ja tutkimista ja kaikkien näiden havaintojen kirjaamista ylös potilastietojärjestelmään. Ensimmäisenä haasteena asiassa on potilastietojärjestelmä, koska meillä ei ole ollut mahdollista harjoitella sen käyttämistä koronan takia. Toisena haasteena on sitten potilaiden haastattelut. Asiaa ei tee helpommaksi se, että täällä rannikolla käytetty murre on (mielestäni) melko epäselvää, monet sanat ovat "vähän sinnepäin" ja lisäksi kaikki ärrät lausutaan rullaavina kurkkuärrinä, tanskalaiseen tyyliin. Ei auta muu kuin hypätä mereen ja opetella uimaan. Kaikesta selviää, mutta kyllä välillä hävettää ihan olan takaa. Mutta olen kyllä edelleen todella ylpeä, että näinkin pitkälle olen päässyt ilman suuria takapakkeja! Onneksi sairaalan henkilöstö on melko kansainvälistä ja kaikilla on ihan omanlaisensa tapa puhua norjaa. En ole siis ainoa, joka puhuu ihan omanlaistansa murretta. Jostain syystä minua luullaan usein islantilaiseksi, varmaankin vahvan ärrän lausumisen takia.
 |
| Koronan takia kunto- ja joogasalit ovat olleet kiinni, joten olemme liikkuneet erityisen paljon luonnossa |
 |
Norjalaisen poikaystäväni mökiltä. Tällä hetkellä suunnittelemme saunan rakentamista, huippua!
|
 |
| Lääkis + korona = kotikonttori = poikaystävän mökki <3 |
 |
| Meidän uusin projekti koululla: VR:n ja lääkisopiskelujen yhdistäminen |
Tammikuu kului lähinnä ensimmäisten vapaavalintaisten kurssien parissa. Otin kaksi kurssia, joista ensimmäinen oli Työturvallisuus ja sen kehittäminen ja toinen Innovaatiot ja yrittäjyys. Näistä ensimmäinen toteutettiin täysin internetin ihmeellisessä maailmassa ja jälkimmainen kahden viikon intensiivikurssina koululla. Pääsin vihdoin yhdistämään kauppatieteellistä osaamistani lääkisopintojen kanssa! Tällä hetkellä olen mukana projektissa, jossa kartoitamme VR:n ja 3D lasien tuomia mahdollisuuksia lääketieteen opiskelussa. Olemme esimerkiksi testanneet joitakin anatomiaohjelmia, mikä oli hirveän hauskaa ja mielenkiintoista. Mielestäni on kummallista, että näitä ei ole aikaisemmin hyödynnetty lääkisopinnoissa meidän koululla. 3D maailmassa asioita hahmottaa ihan eri tavalla kuin kirjojen 2D kuvista. Jännityksellä odotan, että mihin tämä projekti vie!
 |
| Bergenin uusi lastensairaala |
Opintojen ja töiden ohella on jäänyt aikaa myös vähän nauttia elämästä. Tammikuussa suurin hitti oli hiihtäminen. Bergenissä on ollut parhain talvi moneen vuoteen, meillä oli pakkasta, lunta ja aurinkoa lähes 3 viikkoa putkeen. Laskettelemaan en valitettavasti ole vielä kerennyt. Mutta nautitaan mahtavista hiihtomahdollisuuksista ensin! Täällä ladut ovat aika paljon haastavampia kuin Suomessa, koko ajan saa kavuta ylöspäin tai "lasketella" alaspäin. Norjalaiset ovat kyllä kovakuntoisia.
Alempana vähän kuvia hiihtoladuilta ja talvisesta Bergenistä.
 |
| Sainpahan sukset tuotua Suomesta joululomalla, kannatti! |
 |
| Paljon tilaa luistella |
 |
| Lumisten kattojen yllä |
 |
| Ulriken |
Viimeisenä haluan vielä esitellä syksyn parhaimman löydön eli norjalaisen poikaystäväni Frankin. <3 Olen todella kiitollinen ja iloinen siitä, että tapasimme ja että on joku, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut. Erityisesti näin koronan keskellä! Frankin parhaimpia puolia ovat iloisuus, positiivisuus ja tsemppaava elämänasenne. Frank on mielellään mukana kaikessa mitä mulle tulee mieleen, oli kyse sitten spontaaneista ulkoiluretkistä (huonossakin säässä), suomeen matkustamisesta tai kokkailukokeiluista! Tällä hetkellä suunnittelemme saunan rakentamista Frankin kesämökille, mikä on tosi jännää! Frank on tuonut elämääni paljon sisältöä koulun ja töiden ohelle. Frankin ja Frankin ihanan perheen jälkeen Bergen on jopa alkanut tuntumaan vähän kodilta, vaikka kyllä mulla on aina ikävä myös kaikkea rakasta Suomessa. Mutta just nyt kaikki on paremmin kuin hyvin! <3
Vointeja kaikille, pysykää terveenä! Heippa!
Hei!
VastaaPoistaKiitos mielenkiintoisesta blogista, sen myötä olen alkanut itsekin haaveilemaan lääketieteen opinnoista Norjassa! Kiinnostaisi kuulla tarkemmin opintojesi rahoittamisesta, jos se ei tunnu liian henkilökohtaiselta kysymykseltä vastata :)
Kun olet suorittanut aiemmin toisen korkeakoulututkinnon, oletan ettei sinulla jäänyt tukikuukausia, joita olisit voinut käyttää opintoihisi Norjassa? Oliko sinulla paljon säästöjä joilla sait hoidettua muuton uuteen maahan ja opintojen aloittamiseen liittyvät kulut, ennen kuin hankit töitä Bergenistä?
Itse olen käyttänyt kaikki tukikuukauteni aiemmissa korkeakouluopinnoissa, joten en voi saada enää opintotukea, ja oikeastaan ainoastaan huoli taloudellisesta pärjäämisestä mietityttää Norjaan opiskelemaan hakemisessa. Jos aloittaisin opiskelut Suomessa, voisin "hätätilanteessa" saada toimeentulotukea asumistuen lisäksi mutta Norjassa ei ilmeisesti tällainen järjestely ole mahdollista, ainakaan vasta maahan muuttaneena, ja asumistuenkin myöntäminen ulkomaalaiselle jäi epäselväksi, kun yritin asiasta lukea. Olen ajatellut, että jos minut hyväksytään opiskelijaksi tänä vuonna, minun täytyy varmaan yrittää hakea lykkäystä vuodeksi, ja pyrkiä saamaan kunnon säästöt, jotta pärjäisin muuttoon liittyvistä kustannuksista, vuokrasta jne., ennen kuin löydän töitä sieltä. Kiinnostaisi kuulla minkälaisia ajatuksia sinulla oli sinne muuttaessa, stressasiko taloudellinen epävarmuus?
Moikka!
PoistaKiva kuulla, että oot saanut inspiraatiota blogistani. Tää ilahduttaa aina! :) Mä kirjoitan seuraavan postauksen opintojen rahoittamisesta, oon pohtinut aivan noita samoja kysymyksiä kuin sinä (monta kertaa!) ja multa löytyy vastauksia ja vaihtoehtoja joihinkin noista haasteista. Pari asiaa voin mainita tässä ihana ekana: taloudellisen epävarmuuden takia opintoja ei kannata jättää tekemättä! Mikään ei nimittäin oo arvokkaampaa kuin se, että löydät sen oman jutun ja tässä tapauksessa se maksaa sulle myös taloudellisesti moninkertaisesti takaisin. Toinen tärkeä juttu on se, että ei kannata miettiä et miten pärjää 6 vuotta ilman tukia, mieti ainoastaan et miten voisit pärjätä sen ensimmäisen. Ja sit toisen ja sit kolmannen jos sinne asti pääset. Toki on parempi jos sulla on suunnitelma kaikille vuosille, mutta ei saa luovuttaa sen takia et "rahat loppuu sit tokana vuonna". On kaks asiaa mihin voit vaikuttaa eli tulojen ja menojen määrä. Ja näitä kahta sit sumplimalla pääsee eteenpäin! Mutta mä palaan näihin seuraavassa postauksessa.
Toivottavasti oot hakenut Norjaan, suosittelen erityisesti Bergeniä, mutta meitä suomalaisia on myös Tromssassa ja Oslossa. Laita viestiä ig:ssä Normeditaren kautta jos tarviit apua jossain! Me autetaan, kouluun hakemisessa tai asunnon tai työpaikan löytämisen kanssa. Kaikki järjestyy kun on tarpeeksi sisua ja halua.
Hei ja kiitos vastauksesta! Löysinkin Normedittaren ig:n melkein heti kun olin kirjoittanut tänne! Hain Norjaan ja laitoin ensimmäiseksi hakutoiveeksi Bergenin, nyt vaan toivon ettei pisterajat nouse kauheasti viime vuodesta, mä hain hammaslääkiksen puolelle :) Kyselinkin vinkkejä hakuun liittyen Normedittaren kautta, siitä tilistä oli kyllä iso apu! Nyt oon saanut järjesteltyä niin, että mun pitäis pärjätä ainakin ensimmäinen puoli vuotta ilman, että tarvii stressata raha-asioita, jos ovet Norjaan aukeaa. Oon myös katsonut, että Bergenistä pitäis saada ainakin siivoustyötä vaikkei norjan puhuminen vielä suju, joten varmaan kyllä haen ainakin sellaisia töitä heti kun vaan on vähän päässyt asettumaan! Itsella suurin kuluerä on kyllä varmasti asuminen, mulla on koira jota en halua jättää Suomeen, joten opiskelija-asunnot ei ole vaihtoehto. Toivon että löytäisin jonkun koiraystävällisen kimppakämpän, niin sais asumiskustannuksia pienemmäksi!
PoistaHeipsan!
PoistaHyvä, että sait apua sieltä Normeditaren tililtä. Tosiaan mun hyvä kaveri Alexandra vastailee siellä pääosin. Mutta opiskellaan molemmat samalla vuosikurssilla Bergenissä että sitä kautta tavoittaa meidät kaikki. Ja erityisesti noiden töiden kanssa, laita vaan viestiä niin voidaan kattoa, et mikä vois toimia! Löytyy paljon töitä myös niille, jotka ei osaa ollenkaan Norjaa. :) Hiljalleen hyvä tulee. Enkä mä näkis yhtään huonona vaihtoehtona, että eka tekisit vaan vaikka töitä ja keräisit rahaa ja opiskelisit kieltä. Mikä vaan tuntuu omalta! Ja kielikursseja löytyy Norjastakin ja tilanne helpottaa vielä enemmän kun saa norjalaisia kavereita. Jos alotit nyt, niin toivottavasti löysit koiraystävällisen kodin! Tai jos et vielä, niin tsemppiä hakemiseen, varmasti löytyy niitäkin, mihin koiran saa ottaa mukaan. Bergenissä on paljon hybeleita, eli vuokra-asuntoja, joissa asuu 2-7 opiskelijaa kerrallaan. Kaikilla on oma huone, mutta keittiö ja vessa(t) jaetaan muiden kesken.
Moikka! Mulla on itseasiassa tismalleen sama tilanne kuin aikaisemmin kommentoineella :) Opintotukikuukaudet käytetty ja kissa löytyy joka pitäisi ottaa mukaan Norjaan. Asiat ovat muutenkin niin, että pystyisin aloittamaan opinnot paremmin vasta vuoden päästä. Hain kuitenkin nyt jo tässä haussa Norjaan ja ajattelin ottaa paikan vastaan jos pääsen. Mietin myös tuota lykkäystä vuodella, varmaan siihen tarvisi kunnon syyn kuten täällä Suomessakin (eli sairaus, raskaus, armeija tms)? Jos paikan ottaa vastaan niin voiko tehdä samalla tavalla kuin Suomessa, että ei vain suorita opintoja ekan vuoden aikana mutta hyppää seuraavana vuonna mukaan? Opintoaikahan siinä kuluu, mutta en näe sitä suoranaisesti ongelmana. Jos hyppää vasta vuoden päästä mukaan niin pääseeköhän normaalisti tutorporukoihin ja muihin? Kavereiden saanti vain mietityttää. Kiitos kun vastaat täällä kysymyksiin!
VastaaPoistaToivottavasti sait paikan haluamastasi kaupungista! Ja opintojen lykkääminen onnistuu kyllä tai puhuin enemmän taukovuodesta kuin lykkäämisestä. 1 vuoden saa ilman mitään perusteluita ja siitä eteenpäin lupaa pitää hakea, mutta se myönnetään kyllä. Eli mun ymmärtääkseni paikka pitää ottaa vastaan (mikä tosiaan tarkoittaa sitä, että ekana päivänä pitää olla nimenhuudossa paikan päällä), mutta sitten voikin hakea vuoden taukoa. Tämä siksi, että ne jotka ei ota paikkaa vastaan, niin paikat jaetaan eteenpäin jonossa. Mun vastaus saattoi olla vähän epäselvä, mutta toivottavasti sait ajatuksesta kiinni. Ja asunnon löytäminen kissan kanssa ei pitäisi olla mahdotonta, mutta kannattaa olla ajoissa liikenteessä ja tosiaan opiskelija-asunnon hakeminen ei silloin onnistu. Kavereita tuut saamaan varmasti! Norjalaiset on tosi mukavia ja kaikki osaa kyllä englantia. Kavereiden saanti vie vähän aikaa ja energiaa, mutta jos on itse aktiivinen niin et varmasti jää yksin. Ja meillä on kanssa tää suomiverkko, mikä on kans tosi iso etu! :)
Poista