Pääsiäisterveisiä Bergenistä

Aurinkoista Pääsiäistä kaikille ja terveisiä täältä Norjan rannikolta!

Aika on kulunut jälleen vauhdilla ja viime blogikirjoituksestakin on vierähtänyt aikaa vaikka kuinka. Viimeaikaisten tapahtumien seurauksena jäin itse vähän niin kuin "jumiin" tänne Bergeniin, joten päätin jälleen ottaa aikaa blogin päivittämiselle. Tässä kirjoituksessa kerroin yleisesti kuulumisia viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Yritän saada aikaiseksi myös pelkästään kouluun ja opiskeluihin liittyvää kirjoitusta, mutta sen tekeminen vaatii vähän enemmän vaivannäköä, kun joudun kaivelemaan kirjoja ja muistiinpanoja esiin, niin jotenkin näiden yleisten kuulumisten kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa. Kuvatkin kun löytyvät aina valmiiksi koneelta.

Ihan ensimmäisenä haluan kertoa tunnelmistani viime viikkojen osalta. Vähän yli kuukausi sitten istuimme vielä normaalisti luennoilla koulussa. Kuulin tällöin itse ensimmäistä kertaa koronaviruksesta, kun meillä sattui olemaan, juuri aiheeseen sopivasti, virologian kurssi meneillään. Kurssin professori kertoi silloin, että tämä kummallinen koronavirus on lähtenyt leviämään Kiinasta, se saattaa mahdollisesti olla hyvinkin vaarallinen kaikille ihmisille ja että seuraavat viikot tulevat näyttämään, kuinka laajasta epidemiasta on todella kyse. En silloin osannut kyllä ennustaa (eikä varmaan kukaan muukaan), että kuinka nopeasti virus lopulta onnistui leviämään ja muutamaan meidän kaikkien elämää, enemmän tai vähemmän.

Kun virus sitten saapui tänne Norjaan, niin ensimmäisenä meillä tuli yliopistolta ilmoitus, että koulut suljetaan pariksi päiväksi. Hämmennys oli suuri, kun "pari päivää" muuttuikin  nopeasti viikoksi ja sitten kahdeksi kuukaudeksi. Lopulta meille ilmoitettiin, että loputkin lukukaudesta hoidetaan netin välityksellä. Samalla kun kuulimme tästä viikon vapautuksesta tai paremmin sanottuna etäkoulusta, ostin tietysti liput Suomeen ja onnistuin sopimaan työvuorojen vaihdosta. Iloa ei kuitenkaan kestänyt kovin kauaa, kun Norjan valtiolta tuli ilmoitus uuden lain voimaan astumisesta, joka kielsi terveydenhuollon henkilökuntaa poistumasta maasta. Lisätään vielä, että laissa oli erikseen mainittu, että opiskelijat, jotka ovat työsuhteessa kuntien terveydenhuollossa, kuuluvat lain piiriin. Tässä vaiheessa myös oma pomoni  laittoi viestiä, että matkustamiseni Suomeen ei valitettavasti enää onnistu. Kyllä harmitti! Vastaava ei varmaan olisi mahdollista EU:ssa.

Toisaalta olen löytänyt asiasta paljon positiivisia puolia. Ensinnäkin, opiskelen tällä hetkellä ammattiin, jonka ensisijaisena ja tärkeimpänä tavoitteena on muiden ihmisten auttaminen. Eettisesti oli mielestäni siis aivan oikein, että jäin tänne Norjaan, vielä kun saan olla kyseiselle valtiolle äärimmäisen kiitollinen koko koulutuspaikan tarjoamisesta. Nyt olen siis "en del av Norges beredskap" eli mukana tarvittaessa auttamassa yhteiskunnallisissa toiminnossa, jos tilanne niin vaatii. Toisin sanoen meidät voidaan tarvittaessa kouluttaa ja kutsua työskentelemään sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa. Kuulun itse myös oman työni puolesta kyseisen hoitokodin tukijoukkoihin. Vielä ei kuitenkaan ole kutsu käynyt ja tilanne vaikuttaa uutisten perusteella olevan jotakuinkin hallussa.

Lisäksi tämä jumiin jääminen on mahdollistanut minulle monien ekstratyövuorojen ottamisen ja tällä hetkellä minulla onkin tavoitteena työskennellä mahdollisimman paljon ja säästää rahaa tulevaa kesää ja syksyä varten. Toisena positiivisena puolena haluan mainita sen, että tilanteen myötä myös kaikki kuluni ovat tippuneet ihan murto-osaan aikaisemmasta. Suurimpia hankintojani ovat (ruoan ja vuokran lisäksi) olleet joogamatto ja neulepuikot, joiden saapumista odotan innolla.

Tällä hetkellä arkeni koostuu lähinnä opiskeluista, työskentelystä hoitokodissa, ruoanlaitosta ja ulkoilusta.  Onneksi viimeisenä mainittuun täältä Norjasta löytyy kyllä mielettömät puitteet! Olen käynyt kävelemässä ylhäällä vuorilla, nauttimassa maisemista ja tuulettamassa aivoja. Säät ovat vaihdelleet melkoisesti. Viikon sisällä on tullut lunta, räntää ja sadetta, mutta lisäksi on ollut myös aurinkoista, parhaimmillaan +18 astetta!

Svartediket

Mutta palataan taas ajassa vähän taaksepäin. Koulu alkoi siis aivan normaalisti tammikuussa harjoitteluilla,  sekä sairaalassa että yleisen lääketieteen puolella fastlege-konttorilla eli yksityisen lääkärin vastaanotolla. Koska joululoma menee usein vähän liian nopeasti ja Norjaan palaaminen tuntuu Suomen jälkeen hieman haikealta, niin varasin jo viime vuonna itselleni ja kaverilleni brunssin ja kylpyläpäivän aivan mielettömän hienoista puitteista Hotelli Solstrandista. Päiväkin sattui olemaan superaurinkoinen ja nautimme minilomastamme täysillä. En ole varmaan eläessäni käynyt yhtä hienolla aamiaisella. Tai en ainakaan pitkään aikaan.

Seuraavassa siis hieman kuvia ja tunnelmia tästä maagisesta hotellista, joka sijaitsee Bjørnefjorden-vuonon varrella.

Aamiaisella oli erityisen paljon paikallisia ruokalajeja, kuten kalaa ja mereneläviä.

Kakkufanille täältä löytyi niin paljon ihania vaihtoehtoja, että kakut eivät mahtuneet edes samaan kuvaan kerralla.

 Sisäänkäynti span ulkoaltaalle.

Lämmitetty infinity pool vuonomaisemilla oli kyllä mielettömän hieno.

Myös sisältä löytyi pari allasta ja lisäksi muutama sauna, joista isoin ja hienoin oli nimensä mukaisesti "Suomalainen sauna". 

Kaiken kaikkiaan tämä spa- ja aamiaiskokemus oli niin henkeäsalpaava, että tänne on päästävä joskus vielä uudestaan. Varoituksen sana muille innokkaille: brunssi pitää usein varata kuukausia tai jopa vuottakin etukäteen, koska se on niin suosittu norjalaisten keskuudessa. Tilanne on toinen, jos on valmis yöpymään hotellissa, joka ei sekään aivan ilmaista muistaakseni ollut. Brunssilla huomasimme, että monet norjalaiset asiakkaat olivat hyvin juhlavasti pukeutuneita ja lapsillakin oli tosi kauniita asuja päällä. Mutta syömään pääsi, norjalaiseen tyyliin, myös rennommin pukeutuneena.

Olin alkuvuodesta muutenkin onnekas, koska minulla oli luvassa kaksi lyhyttä lomaa Suomessa lähes peräkkäin. Ensimmäisellä kerralla olin Helsingissä ja toisella kerralla suunnistin yhdellä, nopealla vaihdolla suoraan Lappiin, jossa muu perheeni oli jo odottelemassa. Nopeasta ja näppärästä vaihdosta muodostui kyllä maailman huonon lentokokemukseni. Koneemme oli rikki jo Bergenissä, lähtömme myöhästyi monta tuntia. Lopulta, onnistuneen nousun jälkeen, koneemme hajosi ilmassa vielä uudestaan ja jouduimme kaiken ilmakehässä pyörimisen jälkeen palaamaan takaisin Bergeniin. Minua harvoin pelottaa lentokoneissa, mutta tällä lennolla oli ensimmäistä kertaa pientä jännitystä ilmassa,  kun koneemme tuntui pyörivän ympyrää, sekä vaihtavan lentokorkeuttaan aivan miten sattuu. Luultavasti kapteeni vain väisteli ympärillä olevia koneita, mutta oli kyllä todella merkillinen matka.

Sain kuitenkin hienon kuvan napattua Norjan lumihuippuisista vuorista. Sen alta löytyy myös hauska otos koneemme lentoreitistä. Kokonaisuudessaan lentomme Helsinkiin myöhästyi niin paljon, että myöhästyin myös Kittilän koneesta, joten pääsin Lappiin vasta päivää myöhässä. Mutta sitäkin onnellisempana!

Perheellämme on aina ollut tapana viettää joitakin viikkoja talvesta Ylläksellä, joten paikka tuntuu melkein toiselta kodilta. Koko perheemme on aina yhtä innoissaan lähdössä Lappiin hiihtämään ja laskettelemaan. Muutenkin olemme nykyään melko harvoin samassa paikassa samaan aikaan (tai edes samassa maassa tai samalla mantereella..) niin loma Lapissa oli kyllä aivan erityinen. Poikkeuksena aikaisempiin lomiin oli se, että tällä kerralla olimmekin Levillä, joka on sekin kyllä aivan siinä Ylläksen vieressä.

Seuraavassa tunnelmointia meidän Levin lomalta.

Koko poppoo lumikenkäilemässä Kätkätunturilla.

Poronkäristystä ja perunamuusia <3 Lihojen hakeminen suoraan porotilalta kuuluu konseptiin. 

Levin huippu

Hiihtoladut olivat hyvässä kunnossa, eikä ollut suurta ruuhkaa.

-Vauhdikasta menoa-
Todellisuus oli kyllä hieman toinen, sillä veli ja isä vetelivät sutjakkaasti ohitse.

Iltamäessä nauttimassa auringonlaskusta. Ja after skistä. 

Dette bildet er for alle vennene mine i Norge. Det viser at vi ikke har så mange fjeller i Finland!

Matkalla Helsingin kautta takaisin Bergeniin. Koska kone oli rikki (jälleen, yllätys yllätys...) niin pääsinkin nauttimaan Helsingin aurinkoisesta säästä.

Minni <3 Koirien (ja koirarakkaan kaverini) näkeminen taisi olla parasta lyhyessä Helsinki-visiitissäni. 

Koronatilanne on vaatinut myös suuria muutoksia opiskeluiden osalta. Rehellisesti sanottuna meillä oltiin lääketieteen tiedekunnassa vielä pari viikkoa sitten aivan pihalla kaiken suhteen.  Toisaalta ymmärrän sen täysin, koska useat meidän professoreista on lääkäreitä, jotka komennettiin töihin kun tartuntojen tilanne alkoi eskaloitua. Tämän lisäksi yliopisto keskittyi ensimmäisenä niiden opiskelijoiden tilanteen ratkaisemiseen, joiden on tarkoitus valmistua tänä vuonna (MED12) tai saada opiskelijalisenssi, jolla pääsee aloittamaan lääkärin työt (MED8). Itse käyn tällä hetkellä lukukautta MED4.

Yllätyksekseni asioita on kyllä saatu myös eteenpäin! Osa professoreista on ladannut enemmän tietoa ja parempia luentomonisteita nettiin. Lisäksi osaan monisteista olemme saaneet luentovideoita tai ääniraitoja, jotka ovat korvanneet menetettyjä fyysisiä luentoja. Erityisesti omalla kohdalla tämä on ollut tosi hyvä juttu, koska voin käydä luentoja läpi omalla aikataululla ja tarvittaessa tauottaa esitystä, jotta itselleni jää enemmän aikaa ymmärtää ja kirjoittaa omia muistiinpanoja. Eniten itseäni harmittaa anatomian dissektiotuntien puuttuminen.  Anatomian opinnoissa mitkään kuvat tai videot eivät mielestäni korvaa kokonaisen kropan näkemistä. Asioita hahmottaa aivan eri tavalla, kun pääsee itse tutkimaan ja tarkastelemaan niitä käytännössä. Tällä hetkellä anatomiassa keskitymme alueisiin thorax, abdomen ja pelvis (eli rintakehään, vatsaan ja lantioon) sekä kaikkiin sisäelimiin, joita kyseisiltä alueilta löytyy. Todella mielenkiintoisia juttuja siis!

Muutama päivä sitten meille tuli myös tietoa, että lukukauden tentti järjestetään kotitenttinä ja että kaikkien apuvälineiden tai tietolähteiden käyttäminen on kiellettyä. Mielestäni tämä oli hieman mielenkiintoinen valinta, mutta erikoinen tilanne vaatii erikoisia ratkaisuja. Tämän kotitentin lisäksi meille tulee ensimmäistä kertaa suullinen esitentti (videoyhteydellä toteuttuna), jota ei kuitenkaan tarvitse läpäistä hyväksytysti päästäkseen läpi tentistä tai lukukaudesta. Suullisen tentin avulla mitataan kuitenkin opiskelijoiden osaamistasoa. Mielestäni tämä suullinen harjoitustentti on ihan hyvä ja jännittävä juttu, koska ensi vuonna meillä on luvassa oikeat oske- eli käytännön tentit. Itseäni jännittää jo valmiiksi, jo pelkästään kielenkin puolesta. Mutta onneksi kielitaito kehittyy jatkuvasti!

Meidän lääkiksen soutujoukkueen kannatushuppari. Hieman harmittaa, että tältä keväältä treenit ovat ohi.

Allekirjoittaneen Arteria carotis communis dextra.
Harjoittelimme tässä ultraäänen käyttämistä. Tunnin pääteemana oli verenkierto. Oheisesta kuvasta on nähtävissä, että veren juokseminen suonissamme ei suinkaan ole tasaista, vaan veri kulkee keskellä suonta nopeammin kuin sivuilla, koska siellä ei ole verisuonten seinämien aiheuttamaa kitkaa.

Näkymät omasta huoneestani kohti vuonon pohjaa ja keskustaa, joka jää kyllä kuvassa hieman vasemmalle. Eikun oikealle. Näissä maisemissa on rauhoittavaa opiskella ja lisäksi saan seurata vierestä Norjan Luftambulanssin eli lääkärihelikoptereiden toimintaa.

Matkalla Rundemanenille. 

Løvstakken

Matkalla Ulrikenille. Reitin sai käytännössä toteuttaa kivihyppelynä.

Saunaterveisiä!

Stoltzen

Stoltzenille kiipesimme retkeilystä innostuneen kaverini kanssa - huipulla paistoimme lettuja ja joimme omenateetä. Hyggeä parhaimmillaan!

Terveisiä myös töistä! Niin kovaa on ilmeisesti juostu asiakkaan luota toiselle, että kylttikin on meinannut tippua kyydistä.  

Äitini lähettämä kuva. Aika samanlainen tyyli kuin yllä olevassa, vai mitä? Nimikyltti on aina ollut kovaa huutoa. Ja meikkikin aivan tiptop.

Tunnelmia Bergenin talvesta, joka tulee ja menee miten sattuu. Kestää useimmiten alle päivän. 

Piristystä koronakriisin keskelle. Vihdoin on ollut enemmän aikaa leipoa ja laittaa ruokaa muiden asukkaiden kanssa.

Matkalla Ulrikenille. Kuvassa alempana näkyy Landåsfjellet. Asuin aikaisemmin sen juurella.

Talvimaisemia ja auringonpaistetta.

Keväisiä tunnelmia "talven jälkeen". Kävimme koulukaverini kanssa oikein pitkällä kävelyllä auringon paistaessa.

Kun ei voi tavata kasvotusten, niin tavataan videoyhteyden välityksellä. Meidän perheen ensimmäinen Teams-puhelu, oli aika hauskaa! 

Tänä vuonna pääsiäistä juhlistetaan aika eri tavoilla kuin yleensä. Itse olen viikonlopun töissä, mutta pääsenpähän jakamaan pääsiäiskokemuksia vanhusten kanssa. Monet heistä ovat nuorempana viettäneet pääsiäistä vuorilla lasketellen, pääsiäisjännäreitä lukien ja appelsiineja syöden (tämä on norjalainen erikoisuus), joten meillä kyllä riittää juteltavaa!

God Påske! Iloista Pääsiäistä! Happy Easter!